päivittelyä

Aikaa on taas kulunut.. Jotenkin se teksti ei siirry tuolta aivoista automaattisesti tänne, vaan se on pitää tänne tulla itse raapustamaan :'DD. Voin toki yrittää vedota siihen että on ollut töitä 5-6 päivää viikossa :D.

Paljon on ehtinyt tapahtua, onhan tässä jo kesäkin vierähtänyt ohi, ja ollaan jo hyvää vauhtia syksyssä.


Lyhyesti jo tapahtunutta:


-treenejä n.2 kertaa viikossa (agi)

-kouluttamista n. 2 kertaa viikossa (agi)

-muutama rally-toko kisa

* SM-hopeaa lainakoira Ronjan kanssa

*Joku nousi voittajaluokkaan, Kauko kisaa avoimessa

-tokon koulutusohjaaja kurssi käyty

-Kaukon Viron valio anomus (näin 2v. jälkikäteen..)

-agilityn koulutusohjaaja kortin anomus lähetetty eteenpäin (senkin olisi voinut hoitaa aiemmin..)

-hankittu yhteisesti Annan kanssa rally-toko kyltit + kylttitelineet

-startattu virallisissa agikisoissa Kaukon kanssa



Lyhyesti tulevaa:

-treenejä n.2 kertaa viikossa (agi)

-kouluttamista n.2 kertaa viikossa (agi)

-rally-tokon saralla

*toimia kouluttajana HSKH:n järjestämällä kurssilla (syksy/kevät?)

*nousta Kaukon kanssa voittajaluokkaan 6.11. porvoon kisoissa

*startataan Jokun ja Kaukon kanssa voittajaluokassa 20.11.

-kisata agilityssä

Ja ken tietää mitä muuta sitten keksinkään (:

Agiliitelyä virallisesti

Sainkuin sainkin aikaiseksi osallistua virallisiin agilitykilpailuihin Jokun kanssa. Startit olivat jo 5.4. ja 17.4, kumpanakin kertana yksi hyppyrata ja yksi agilityrata (ja niille jotka eivät vielä tiedä, hyppyradalla ei ole kontaktiesteitä (A, puomi ja keinu))

5.4 kisat olivat helsingissä Purina areenalla, ja järjestäjinä toimi HAU (Helsingin Agility Urheilijat). Tuomareina toimi Anne Savioja sekä Seppo Savikko. Koska tämä oli meidän ensimmäinen virallinen startti, piti Joku mitauttaa. Tuomari (Anne Savioja) ei meinannut uskoa, että Joku olisi maksi, vaan otti mitan käteen ja pyysi tämän jälkeen Jokulta anteeksi epäilystään ;), korkeutta löytyi 46cm (medien max korkeus 43cm.).

Anne Saviojan rata näytti kutakuinkin tältä (mittasuhteet ei täysin oikein, ja kuva piirretty reilu kuukausi kisojen jälkeen, ulkomuistista :DD):

Tämä rata oli ihan mukava, semmoinen aika juosten läpi juttu :). Ohjasin alun niin, että otin jätin Jokun vinosti lähtöön odottamaan ja meni itse kolmos putken suulle vastaanottamaan. Siitä sitten tule kutsulla liikkeelle ja nopea juoksu tekemään persjättöä putken ja muurin väliin (ja hyvin ehdin :D). Nyt en itse muista mikä rima tippui, mutta se oli kuitenkin jokin rima ennen 9 hyppyä. Tein valssin hyppyjen 9 ja 10 väliin joka onnistui ihan hyvin, mutta sitten 10 rima putosi koska olin itse ohjauksessa liian sähäkkä. Ja koska luotin että se menee sinne putkeen suoraan, lähdin jo kepeille päin, mutta putken toisessä päässä sain huomata että koira tuleekin vasentapuolta mukana, joten eiköhän takaisin putken toiseen päähän ja koira oikeasti sinne putkeen.. Loppu rata menikin sitten loistavasti, ei mitään ongelmia, ja kepitkin omasta jännityksestä huolimatta mallikkaasti :). Jäi 15 virhepisteestä huolimatta todella hyvä mieli!


Sitten oli vuorossa Seppo Savikon agility rata (tämäkin ulkomuistista.. :D)

Ohjaaja (eli minä) oli radan rakennus vaiheessa sitä mieltä, että meidän ainoa ongelma olisi pituus.. Mutta kuinskas sitten kävikään.. Radalle lähdettiin ihan hyvillä mielin, koira jätettiin kauniisti suoraan linjaan lähtöön, ja ohjaaja meni renkaan ohi odottamaan koiraa. Antoi käskyn tule ja lähti myös itsekkin liikkeelle, takaa kuului klonks (ensimmäinen rima putosi..) ja matka jatkui. Kontaktit otettiin nätisti, kepit meni kauniisti, muurin jälkeinen hypyn 10 rima tippui, mutta muuten rata meni hienosti loppuun, pituutta myöten. Ohjaaja tuli iloisena maaliin, kovin tyytyväisenä radasta ajatellen sieltä tulleen muutama virhepiste. Toisin kävi, koska myöhemmin sain kuulla, että Joku oli hypännyt renkaan väärin, ja saanut siitä kiellon, ja koska en tätä uusinut, tuli radasta hylätty.. Mutta se ei meitä haitannut koska kontaktit ja kaikki muukin meni niin hyvin, että jäi todella hyvä mieli :).

Hyppyradalta siis tulos 15 ja aika -9,16s, ja agiradalta HYL, mutta ensimmäisiksi kisoiksi oikeen loistavat radat :).

Lohjalla 17.4. ei mennytkään sitten ihan yhtä mallikkaasti.. Rnegas jäi mietityttämään minua jo viimekisoista, ja en ollut ehtinyt treenaamaan Jokun kanssa ollenkaan näiden kisojen välillä, joten arvatkaa millaisilla fiiliksillä lähdettiin.. Molemmista radoista tämä rengas sitten löytyikin, ja ekalla radalla saatiin mennä rengas neljäkertaa läpi ennenkuin se onnistui.. (ja kolmesta kiellostahan tulee hylätty..) loppu rata menikin sitten ihan mukavasti, vaikka ottikin vähän päähän renkaan jankkaus.. Hyppyradalla renkaalle riitti kaksi kieltoa, ja muutama riman pudotuts ja tuloksena 25 ja aika -10,46.

Se on jo pitkään ollut tiedossa, että aika ei tule olemaan meille se ongelma, vaan enemmänkin se, että rimat pysyvät ylhäällä, hyppytekniikkaa siis harjoittamaan.. :)

Rally-tokoilua porvoon suunnalla

Käytiin kolmen koiran ja kahden ihmisen voimin Porvoossa (11.4.) järjestetyissä rally-tokokilpailuissa, ja tulokset eivät olleet huonoja :).

Mukana oli siis Kauko, Joku ja Nero sekä Anna hyvänä naulakkona :). Kotoota startattiin puolikymmenen aikaan ja kurvattiin vuosaaren kautta (haettiin Joku) kohti porvoota. Paikan päällä saatiin kirjata tiedot uusiin kilpailukirjoihin, hienot ovatkin :).

Ensimmäisenä kisasin Kaukon kanssa ALO-luokassa. Koko radan ajan Kaukolla oli todella hyvä ja tiivis kontakti minuun, mutta innostusta oli aivan liikaa ja se ilmeni haukkumisena aina väliajoin. Loppu pisteet oli sitten 80p. ja se oli kolmas hyväksytty tulos joka tarkoitti sitä että Kaukokin sai uuden koulutus tunnuksen -> RTK1 ja siirryttiin AVO luokkaan :D.

Seuraavaksi starttasin Neron kanssa. Olin Annale luvannut että hankin nerolle kaksi hyväksyttyä tulosta ja sen viimeisen saa Anna hankkia itse :P. Yhden hyväksytyn tuloksen olen sen kanssa hankkinut, ja toivoin, että tällä kertaa tulisi se toinenkin. Kehän ulkopuolella treenatessa Nero oli aivan innoissaan ja teki vaikka mitä minun kanssa, sain se tosi hyvään vireeseen.
ALO-luokan tuloksia ja kilpailukirjoja jaettaessa tuomari naureskeli kun kävin hakemassa kahden koiran ja sitten vielä kolmannenkin koiran paperit (minnin jonka omistaja joutui liukenemaan paikalta aikaisemmin) :).

Tämän jälkeen alkoi AVO-luokan rataantutustuminen.. OLin aivan varma ettei tästä radasta tulisi mitään: 2 tehtävä oli istu, seiso kierrä koira, Joku kyllä pysyy hyvin paikallaan seisten, mutta toinen asia on saada se seisomaan istumisesta.. ja ei siinä vielä kaikki, neljäs kohta oli hyppy.. ja taas minä ajattelin että tästä se sinkoo toiseen päähän hallia kun se agilityä ja siinä mennään kovaa..
No kun meidän vuoro sitten oli, lähdin ihan hyvillä mielin radalle, siinä mielessä että menee miten menee. 2 kohdassa tuli ongelmia, enne rataa olin tätä harjoitellut, mutta ei se sitten kuitenkaan onnistunut niin hyvin kuin harjoitellessa, vaan jouduin otamaan apuaskeleen seisottaessa, spiraali meni hyvin, Joku piti hyvää kontaktia minuun koko ajan, sitten vuorossa oli jännittävä hyppy.. onnekseni sain huomata että Joku kulki kauniisti samaa matkaa kuin minä ja hyppäsin sievästi 30cm korkean esteen tullen taas vierelleni seuraamaan. JES, loppu rata meni sitten leikiten. Melkein koko radan Joku oli hiljaa, ja se oli jotenkin oudon hiljainen, tuli vierellänni hieman jopa apaattisen oloisesti, ei ollenkaan normaalia Jokua.. Ja minä en sitten viitsinyt sitä kauheasti kehua ettei mene ihan päättömäksi hepuliksi. Riemukseni sain huomata pisteiden tullessa, 90p. että rata oli mennyt loistavasti. Nämä olivat meidän parhaat pisteet ikinä :D. JEE.

Olin todella tyytyväinen kaikkiin koiriin. Kontakti ja työskentely oli todella hyvää. En tiedä vaikuttiko parempi alusta siihen vai mikä, mutta pääasia että niin koirille kuin minullekkin jäi hyvä fiilis :).

Rally-tokoilua

Kuten otsikko kertoo, ja myös edellinenkin teksti, on myös rally-toko tullut elämään melkovarmasti pysyäkseen. Se on hauska laji jota ei tarvitse ottaa niin tosissaan, vaan pitää kivaa koiran kanssa.

Tänään korkattiin sitten kolmannet rallykisat. Ei mikään huono päivä ei tosiaan. Paikalla taisi olla 25 koirakkoa, joista 6 oli perroja ja joista minä ohjasin 3 Kauko, Joku ja Nero (jonka omistaja vain turisteili.. :P). Muut vesiäiset: Kola, Ronja ja Minni.

Perroryhmä saapui, teki mitä vaadittiin ja voitti :DD.
1 paikan vei Minni ja Johanna (97p.), hyvinä 2 Ronja ja Katja (96p.) ja loput saivat hyväksytyn tuloksen :DD. Lisäksi Joku oli tuomarinsusikki :D, ja saatiin kolmas (eli viimeinen) tulos ALOluokasta ja siirryttiin AVOimeen. Ja tästä siis seurauksena uusi koulutustunnut RTK1 !!

Ja perrojen hohdokas menestys ei tähän loppunut vaan myös mölliluokan (ainoa) perro vei voiton huimin pistein (98p.)

Kaukon kanssa saatiin siis myös hyväksytty tulos, nyt enään yksi jäljellä niin pääsen AVOimen luokan ihmeelliseen maailmaan molempien poikien kanssa.

Porvoon (11.4) kisat seuraavaksi, ilmeisesti taas kolme koiraa. Sitä odotellessa :D

Päivitystä..

Viime kerrasta onkin sitten aikaa.. enään ei vaihtunut vain kuukausi, vaan nyt vaihtui sitten myös vuosi.. Tervetuloa vuosi 2010!

Koko loppu syksy ja tämä alkuvuosi on pyörinyt enemmän ja vähemmän agilityn huumassa. Viikko alkaa maanantaisin Jokun agilityllä, jatkuu tiistain Kaukon treeneillä ja agikouluttamisella, keskiviikkona meidän oma vessariagi ryhmän kouluttamista ja omatoimista treenaanista sekä torstaina rally-toko kurssin pitämistä. Ja jottei tulisi vain treenattua liian vähän, täytyy aina välillä viikonloppuisin käydä omatoimitreeniaamassa :D.

Omistajalla on takana "villit" penkkarit ja siitä se lukuloma alkoi. Joten seuraavat 3 viikkoa menee nenä kiinni kirjassa (tai tämä olisi tavoite.. :D) ja edessä siis ylppärit. Niistä olis tarkoitus päästä kunnialla läpi ettei tarvitse lorvia lukiossa enempää kuin pakko.. :D

Kaukon kanssa edistyttiin niin hurjaa vauhtia agissa että päästiin jo aika pian talvikauden alettua jatko 2 ryhmään, nyt siis tehdään jo aika pitkiäkin ratoja. Edistymiseen on toki vaikuttanut vähintään 2 kertaa viikossa treenaus.
Hankalin este tällä hetkellä on kepit. Kauko kiihtyy tosi paljon tehdessä ja ei aina kepeille tulessa malttaisi rauhoittua ja saattaa kauhoa yhden keppivälin ohi. Mutta kunhan ohjaaja muistaa rauhoittaa kepeille niin sitten onnistuu.

Jokun kanssa alkaa kontaktit sujumaan, hidastelee lopussa koska ohjaaja rääkyy "ota" käskyä, mutta mieluummin näin kuin että se juoksee täyttä vauhtia ja tekee iloisen loikan pinnan yli..
Kohta olisi jo aika osallistua virallisiin kisoihin (kunhan omistaja saa kirjoitukset pois alta). Ollaan Jokun kanssa viihdytty paremmin kuin hyvin maanantain ryhmässä, jossa saadaan kokiella jos minkälaista kiemuraa. Lohduttavinta on se, että vaikkei kaikki onnistuisikaan voi lohduttautua sillä että suurin osa radoista on 2-3 luokan tasoa :DD.

Pientä päivittelyä siis meidän tilanteseen. Kauko elää edelleen yksin koirana ihmisten keskuudessa, onneksi Patu"veli" käy aina väliajoin kylässä, ja naapurin Nero setä käy mukana lenkeillä ja me siellä kylässä, nappula Nevasta puhumattakaan :D.

Muista pörröistä..

Saatiin hyviä uutisia eläinlääkäriltä:
Patu (Oika Bull Zanzar Zumbador) sai terveen paperit kilppareiden osalta (T4, TSH ja TGAA) kaikki ok :D.
Mies on 8v ja hyvässä kunnossa. Elelee edelleen onnellisena siskoni luona, ja vierailee aina välillä meillä Kaukoa morjenstamassa (onneksi edes nuo kaksi tulevat vielä toimeen (Kaukon pienistä tervetuliais pörinöistä huolimatta ;) ))

Agiliitelyä tuplasti

Ja taas aika vain kului.. On se kumma ettei sitä tekstiä vaan saa aikaiseksi tänne.. No mutta nyt taas pientä päivitystä.

Ja niin kuin jo otsikosta näkee on nyt alettu Kaukonkin kanssa harrastamaan agia. Ollaan toki koko vuosi treenailtu omatoimisesti, mutta nytten sitten mentiin ihan I-HAH:n riveihin harjoittelemaan. En ole tätä lajia aloittanut Kaukon kanssa, koska olen ajatellut ettei sen selkä taikka lonkat kestä sitä, mutta kun rauhallisesti mennään ja pidetään huolta lihaskunnosta niin eiköhän pärjätä :).

Aloitettiin heinäkuussa alkeiskurssi (2 kertaa viikossa) ja siitä sitten alkeisjatkoryhmään syksylle, ja nyt talvikaudella meno jatkuu jatko 1:ssä.
Kauko on tosi nopea oppimaan. Se irtoo jo aika hyvin, vaikka ajattelin että tästä tulee meille iso ongelma sen minä riippuvaisuudesta, mutta väärässä olin. Kontaktit tekee ihan älyttömän hienosti, pysähtyy 2on2off tekniikan tapaisesti (etutassut maassa, takatassut puomilla) ota käskyllä (koskee targettiin ja saa palkan minulta). Tämä toimii jo niin että itse voin jäädä vähän jälkeen tai jopa edetä hieman. Tarkoituksena siis opettaa, että menee sinne paikalleen vaikka minä olisin missä, ja saa jatkaa vasta minun käskystäni.

Jokun kanssa oli kevään treenien jälkeen n. kuukauden tauko, jonka jälkeen jatkettiin syys treeneissä. Treenit meni tosi kivasti, kaikkia hauskoja tekniikka koukeroita tuli tehtyä, ja älyttömän hienosti menikin.
Nyt talvikaudella ollaan ryhmässä jossa kouluttaa aina jokatoinen viikko ulkopuolinen kouluttaja (ollaan siis I-HAH:n kouluttajien ryhmässä, koska tämä henkilö aikoo itsekin kouluttautua koulutusohjaajaksi :P).
Ja tämän viikon maanantaiset treenit oli aivan mahtavat. Meidän ryhmässä on koirakoita jotka jo ovat kisanneet (1-3 luokissa) ja ajattelin että mitäköhän tästäkin tulee, mutta tosi hienosti osattiin Jokun kanssa vedellä samoja ratoja kuin toiset. Kokeiltiin jopa juttuja joita ei olla koskaan ennen kokeilta, ja onnistuipa nekin :D. Nyt katsotaan mitä tuleman pitää.
Jokun kanssa ongelma esteet ovat kontaktit, niiden opettelu menee täysin uusiksi, joten ennen kuin ne on kunnossa, meitä ei kisoissa nähdä ;).

Pyörähdin sitten molempien poikien kanssa I-HAH:n syksyn seuramestaruus kisoissa.
Jokun kanssa kontakti onnistui paremmin mitä odotin, otti jopa puomin alasmeno kontaktin. Jostain kumman syystä se ei hypännyt rengasta (oli kyllä aika lähellä puomia; teki renkaan kuitenkin hyvin maanantain treeneissä). Sijoitusta ei tullut, ja olisko virheitäkin ollu jotain päälle 30..? Mutta hauskaa silti oli ;).
Kaukon kanssa menimme vain ihan hauskaa pitämään, ja sillä meiningillä että menköön miten menee. Suureksi yllätykseksi (muutaman renkaan läpi meno yrityksen jälkeen) sijoituttiin me Kaukon kanssa ykkösiksi tuloksella 16.01(10p virhepistettä (renkaasta), 6.01 yliaika (aika 66.01, ihanne 55)). Tulos herätti toivoa, josko Kaukonkin kanssa joskus uskaltaisi kisaamaan asti :).

Rally-toko leirillä

En sitten ehtinyt kirjoittaa tätä(kään) juttua sinä kuukautena kun se oikeasti oli.. Mutta joka tapauksessa..

Perjantai alkoi normaalisti, töihin klo. 10.00. (Olen Hakaniemen hallissa töissä, (äitini liike ;)) toinen kerros, Hovilasi). Mutta loppupäivä ei ollut normaalia nähnytkään.. Klo. 14.45 Äiti toi auton minulle, lähdin hakemaan jokua vuosaaresta. Olin päivän pohdiskellut ajanko Jokun turkin vai en.. No klo. 15.15 olin kotona, (puoli viisi piti lähteä). Silloin päätin että juu, turkki lähtee.. Pöytä pystyyn, koira siihen ja trimmeri laulamaan. Ajattelin, että mitäköhän tästäkin nyt sitten tulee.. No ilokseni ja helpotuksekseni olin valmis jo 15 vailla neljä. Ei kuin juoksu sisään, koira huuhteluun, pakkasin loput kamat, ajoin Annan pihaan; Anna, kamat + koira kyytiin ja eikun ajelemaan kohti Espoon asemaa.

Meidän oli tarkoitus poimia asemalta mukaan muutama muu leiriläinen. Siinä sitten odoteltiin, ja kun kaikki olivat paikalla, ahdattiin kamat ja koirat autoon (taustapeilistä ei nähnyt enää tässä vaiheessa mitään..) ja ajeltiin leiripaikalle.

Leiripaikka oli mukava, metsän keskellä, nuuksion luonnonsuojelu alueen helmassa. Paikka oli Spanieleiden (olen käynyt paikassa aikaisemminkin, Patun kanssa, joku vesikoirien tempauspäivä tais olla vuonna nakki ja muusi..). Nukkuminen tapahtui joko talon yläkerrassa tai teltoissa. Valitsimme rauhallisen teltan.

Ohjelmassa oli rally-tokoa 1,5h päivässä, sekä lauantaina agilityä ja koiratanssia. Tekemistä riitti kokoajan. Lauantaina kävimme pulahtamassa läheisellä lammella/järvellä. Ja Jokuhan uisi niin paljon kuin vain mahdollista. Siinäkin vaiheessa kun olimme lähdössä pois rannalta, odottelimme muita, Joku tylsistyi ja rupesi kieriskelemään havuissa sun muissa roskissa.. No eikun koira uudelleen veteen puhdistumaan (hyvin piti lupaukseni etten heitä enää keppiä..).
Kaikki treenaaminen ja oheistoiminta ei Jokulle riittänyt.. Muut koirat olivat lepäämässä tai nukkumassa omissa paikoissaan, niin Joku se vain jaksoi tarjota keppiä heitettäväksi..
Yksi russelin omistaja kysyikin, että eikö siltä lopu energia koskaan? Annoin sitten hänen heitellä keppiä kunnes Joku itse lopettaisi. Tovin sai sitä heitellä ennenkuin Joku kepin haettunaan (tunnollisena koirana..) lösähti nurmikolle.
Mutta ei viittä minuuttiakaan.. Se tarjosi keppiä jo uudelleen.. Haluaako kukaan koiralleen energiaa??

Mukava leiri oli. Ihanaa taas viettää aikaa Jokun kanssa, on se vaan niin suloinen ja mahtava harrastuskoira :). Ei lopu into kesken.

Kiitos kuuluu leirien järjestäjille, ja erityisesti Claudialle, Tuikun kera ;).

P.S. kaikki tutustumaan uuteen lajiin rally-toko ;)

Haaste: Hymy

Nyt kun taas muistin ja jaksoin niin päätin osallistua vesikoirat foorumin kuva haastekilpailuun (myöhässä tosin..). Haaste on Hymy.
Koska en osannut päättää kumman laitan, laitoin molemmat :P.

toisaalta se on kyllä virnistys, mutta toisaalta hymy :)

Tosiasioita

Syksy ja kevät on ollut aika myrskyisää aikaa meillä.. Vaikken sitä tänne blogiin ole tuonutkaan, mutta nyt ajattelin hieman päivitellä tilannetta, ja selittää miksi meillä asustaa 5 koiran sijaan enää yksi koira..

Ensinnäkin vanhin perropoika Patu muutti viime syksynä pois siskoni myötä. Tätä ennen kuitenkin Kauko oli alkanut ottaa yhteen Patun kanssa muutaman kerran, onneksi mitään suurempia vahinkoja tai haavoja ei tullut (tämä ei kuitenkaan ollut siskoni muuton syy).

Sen jälkeen kun Patu poistui talosta, alkoi Kauko alkoi haastaa riitaa Jokun kanssa, Joku oli saavuttamassa "aikuisikää" jolloin Kauko luultavasti (lue nyt noiden otusten ajatuksia..) koki asemansa uhatuksi?! Kauko rupesi siis haastamaan riitaa Jokun kanssa. Syksy meni ihan hyvin, välillä oli pieniä yhteenottoja, mutta loppujen lopuksi pojat elivät viimeiset 2kk eri huoneissa, niitä ei vain voinut pitää samassa huoneessa.. Se ei voinut jatkua, se ei ollut kenelleekkään hyväksi, joten päätimme sijoittaa Jokun tuttava perheelle (jossa Joku oli aikaisemminkin ollut kylässä).
Joku on nyt elänyt muutaman kuukauden uudessa perheessä. Poika on onnellinen ja reipas oma itsensä ja hyvin sopeutunut uuteen kerrostalo elämään. Kokonaan en kuitenkaan Jokusta suostunut luopumaan vaan sovimme, että saan jatkaa harrastusta Jokun kanssa. Nyt on Agility kesä-tauolla, mutta syksyllä jatketaan taas :).

Mitä tulee Tanjaan, siihen pikkuiseen ja suloiseen irlanninvesispanieliin joka kävi meidän elää sulostuttamassa puolisen vuotta :). Tanja lähti jatkamaan elämäänsä sulostuttamassa muiden ihmisten elämää. Toivottavasti kuulemme siitä vielä. Oli hauskaa ja mielenkiintoista päästä tutustumaan uuteen rotuun :).

Valitettavasti jouduimme päästämään Timin (Titan kesk. villakoira s. 12.2.1995) ikiuneen 24.4.2009.
Timi saapui meille 1,5 vuoden ikäisenä, niin kuin me vitsailimme, ostimme sen "käytettynä" ;). Se ilostutti meidän elämäämme siis pitkän tovin. Se oli meidän perheen ensimmäinen koira, ja sen meille päätyminen ei onnistunut ilman tappeluita. Mutta kiitollisia olemme että se meitä viihdytti ja sulostutti koko pitkän ikänsä :).

Nyt siis kotona asustelee enää räyhä Kauko. Se mikä vaikutti siihen, että kumpi minun pojista lähtee, oli se, että Kauko on niiiiin minun koira, että sen sopeutuminen uuteen kotiin olisi kestänyt ehkä tovin pidempään kuin Jokun. Toki koirat unohtavat nopeammin kuin ihmiset, mutta on se niin rakas etten siitä hevillä luovu ;). Ja toiseksi, kokematon ihminen ei välttämättä sen kanssa pärjäisi (hyvä kun minäkään pärjään..).

Ensimmäisen kuukauden Timin kuoleman jälkeen Kauko oli selvästi masentunut. Se ei oikein tahtonut leikkiä, nukkui vaan (enemmän kuin ennen), lenkkikään ei niin kauheasti innostanut, vaikka sinne sitten raahautui. Mutta nyt näyttää vaikein olevan takana ja elämä taas maistuu.
Patukin saa jo käydä kylässä. Tai on se kokoaja käynytkin, mutta nyt ollaan jo aika rauhallisia.

Aika näyttää koska/jos seuraava koira tähän taloon saapuu. Mutta henkilökohtaisesti yritän selvitä ensi vuodesta (abivuos) kunniakkaasti, joten siihen sivuun en ota suloista pörröä (tai mikä lie ;)) myllertämään, vaikka kovasti sellainen houkuttelisi.


..tuli pahan vuodatettua, mutta toivottavasti kaikki ovat nyt kärryillä missä mennään :). Näin voi käydä joskus jollekin, ja nyt kävi meille. Mutta elämä jatkuu (oikeasti ;)), ei kun eteenpäin vain :)!!

Agilityä

No nyt on sitten korkattu "kisaura" käyntiin Jokun kanssa. Oltiin eillen Ojangossa HSKH:n järjestämissä epävirallisissa kisoissa.

Tarkoitus oli mennä mölliluokkaan jossa ei siis ole keppejä, rengasta eikä keinua, mutta omien treenien takia ei enää niihin ehditty vaan kilpaileviin suoraan.. Radalla oli 19 estettä, pää osa hyppyjä, sitten myös A-este, puomi, 3 putkea, kepit, pituus sekä keinu. Rata oli todella kiva, ei olla kyllä ennen ihan noin pitkiä ratoja tehty treeneissä, mutta hyvin se siitä huolimatta meni.
Lopputulos oli HYL koska joku hyppäsi yhden esteen kahdesti. Mutta muutne rata meni todella hienosti, minun jännittämät kontaktiesteet sujuivat todella hyvin, ja taas este johon jo luotin vähän enemmään, eli kepit, eivät sitteen sujuneet niin hyvin, tai siis meni väärästä välistä sisään.. Mutta ei se haittaa, todella hyvä fiilis jäi nyt vain seuraavia möllejä odottamaan :).

Nyt tulevalla viikolla alkavat kesätreenit, eli ulkokentät odottavat. Vaihdamme luokkaa jatko 2:iin, eli pidempiä ratoja luvassa, ja siirrytään siitä uskotaan kaikki mitä opettaja sanoo, käsitykseen tehdään niin kuin meille on parasta (esim. jossain tilanteessa meille sopii takaaleikkaus paremmin kuin valssi..)

treeniä treeniä..

Niin se aika vain menee, ja tännekkin pitäisi päästä asioista kertomaan..


Näin yleisesti alkuvuosi on mennyt hyvin. Jokun kanssa on agilityssä edistytty huimasti. Vauhtia on jo liikaakin, nyt vain keskitytään kontakteihin ja tekniikkaan ylipäätänsä. Talvikausi alkaa olla takanapäin ja kohta päästään taas ulos treenamaan :).
Jokun kanssa uutena lajina on tulossa Rally-Toko. Paljon vapaamuotoisempi harrastus kuin toko, ei niin tiukka kuri (katso lisää täältä).

Kaukon kanssa on treenailtu tokoa. Olemme Kaukon kanssa Vesikoirat ry:n alokasluokkaan tähtäävien ryhmässä, hyvin onh mennyt ensimmäiset muutama kertaa. Tällä jatketaan.

Molemmilta pojilta pitäisi ottaa nuo kilpparit, jotta tulisi varmuus että pojat ihan ok. Kaukon silmätkin voisi tutkia joskus vielä uudestaan, nyt ei kuitenkaan minun mielestä tarvetta, koska ei tuosta isää ole tulossa, mutta ihan oman rauhankin takia ne olisi hyvä tutkia :).

metsälenkillä

Oltiin taas kerran metsälenkillä, mutta tälläkertaa minä muistin ottaa kameran mukaan :). Kuvasaldoa:

Keppiä hakemassa

Keppihulluja koiria

Mitä kummaa tuolla menee?

Suloinen.

Neron uintia.

Kauko harrasti myös "agilityä"

Poseeraa :)

Kauko 5v.

Niin se vain kävi että vuosi vaihtui ja nyt eletään jo maaliskuussa..
Kaukosta tuli "vanhus", -no ei vaisin- vaan siitä tuli 5 vuotias entistä komeampi mies (oisipa aivotkin samalla aaltopituudella..). Synttärit olivat kylläkin jo viime kuussa (2.2.), mutta kun remmin toinenpää ei saanut onnittelu aikaiseksi.. Synttärit vietettiin rauhallisesti, varsinaista "kakkua" ei ollut, mutta herkkuja oli jaossa kumminkin.
Olen ajatellut taas Kaukon viemistä hierojalle, ihan vain tarkistamaan onko koira ok (no näkeehän sen, mutta lähinnä siis selän kuntoa..).
Viron valio anomus on edelleen lähettämättä.. Suurin osa tarvittavista papereista on jo kirjekuoressa, mutta katsotaan koska se pääsee postiin asti..

Haasteisiin vastattu

1. Go to the 4th folder in your computer where you store your pictures.
2. Pick the 4th picture in that folder.
3. Explain the picture.
4. Tag 4 people to do the same!

Ja tarina kuuluu: Kaunis kesäpäivä talon edustalla (3.6.). Loma juuri alkanut ja olen päättänyt lähteä lentomattomatkalle yhdessä Jokun kanssa :).

Ja täten haastan: Elina ja Rambo&Romeo, Nuno omistajineen (homepää kun olen..), Sanna ja Poju&Iitu sekä Maria ja Vesper.

Treeniä

Jeps. Tänään pääsivät molemmat pojat sitten agin pariin. Joku IHAH:n omiin treeneihin ja Kauko treeniringin varaamalla ajalla, Purinan areenalla kummatkin

Jokun kanssa meillä oli teemana takaakiertämiset. Todella hienosti meni. Noin kolmen viikon tauko oli tehnyt selvästi hyvää (sekä hieman pidempi lenkki ennen treenejä..). Kaikki meni hyvin kunhan remmin toinen pää pysyi mukana ja osasi antaa oikeita käskyjä oikeaan aikaan..
Päivän aiheen lomassa saatiin sitten sivummalla tehdä itsekseen kontakti esteitä (puomi, keinu, A-este). Nekin meni todella hyvin, ja saisi jopa hillittyä hieman Jokun menoa puomilla. Kepit meni todella hyvin, niissä ollaan petrattu todella paljon, nyt käsi heiluu vain keppien vieressä, välillä kyllä tuntuu ettei tarttisi, mutta pidetään se nyt kumminkin vielä siinä ;).

Kaukon kanssa päästiin nyt siis aivan ensimmäistä kertaa tutustu maan agilityyn. Kauko oli aivan innoissaan. Otettiin helppoja ja mukavia juttuja. Muutamia esteitä, jo aika tutuksi tullutta putkea, sekä tutustuttiin uusiin: puomiin sekä keppeihin.
Lopussa tehtiin sitten hieman pidempi pätkä (aika haastava näin ekaksi kerraksi.. toruja remmin toiseen päähän..) kolme estettä kaaressa ja putki, mutta hyvin meni :). Pidin rimat matalalla (olisikos 30-40cm.. Joku hyppii siis n. 55-60cm..), ja jos nyt rupean sitten agia Kaukonkin kanssa ihan näin harraste mielessä tekemään, niin ne rimat saakin pysyä siellä alhaalla.

Taidetaan jatkaa tällä systeemillä joka lauantai, pitää katsoa miten tuon Kaukon kanssa tehdään ettei vaan rasitu liikaa, joskus voidaan tehdä sitten sitä tokoakin. Nyt siis jos sama tahti jatkuu niin maanantaina Kaukon kanssa vesikoirat ry:n tokoa, torstaina Jokun kanssa vesikoirat ry:n tokoa, Jokun kanssa lauantaina IHAH:n agia, ja Kaukon kanssa lauantai iltana oma toimista agia/tokoa. Näin on hyvä jatkaa :).

Unta kaaliin

Otan Vesikoira foorumin kuva haasteen vastaan. Tällä kertaa Kauko pääsi yksinään parrasvaloihin..

Ensimmäisenä aiheena uni:

Terveystuloksia..

On ne tulokset olleet jo jonkin aikaa tiedossa, mutta ei sitä tekstiä siitä ole syntynyt. (Kaikki tässä mainittavat tiedot näkyykin nettisivuilla.)

Tulokset oli osaltaan huojentavia, mutta sitten oli niitä huonojakin uutisia.
Kerrottakoon nyt ensin ne huonot. Samalla kertaa otettiin siis lonkka- ja kyynärtutkimukset sekä kilpirauhasarvot. Tämän hetkiset kilppari arvot on ihan ok, mutta mitä tulee TGAA:n, se oli valitettavasti posotiivinen :(. (ja niille jotka ei asiasta tiedä niin positiivisuus tarkoittaa sitä, että Joku voi jossain vaiheessa elämäänsä sairastua kilpirauhasenvajaatoimintaan). Eli tästä lähtien mittaillaan sitten ainakin vuoden välein noita arvoja, että saadaan poika pidettyä kunnossa. Toivotaan, että Joku ei siihen sairastuisi vaan saisi viettää tervettä elämää. Mutta koskaan ei tiedä, joten kaikkeen täytyy varautua.

Mitä lonkkiin tulee luulin niiden olevan paremmat, koska olen kuullut, että moni koira joka pääsee pennuille tyypilliseen sammakkoasentoon, on pääosin A lonkkaisia. Mutta nyt tuli todistettua ettei niin aina ole, vaan ne voivat olla myös C lokkaisia , niinkuin siis Joku on. Ei se toisaalta mikään kauhean suuri pettymys ollut, koska onhan Kaukokin C lonkkainen ja jakselee hyvin. Täytyy pitää poika hoikassa kunnossa niin voidaan huoletta jatkaa agilityn parissa.
Kyynärät oli ihan ok, niissä ei mitään ihmeellistä.

Joka tapauksessa vielä ihan terve poika, ja toivotaan kovasti, että sellaisena pysyy mahdollisimman kauan :).

Keula kohti Viroa

Kaukosta tuli vähän aikaa sitten Suomen muotovalio. Mutta eihän se siihen loppunut, vaan voittoputki jatkui Virossa.

Niimpä 7.11. suuntasimme kohti Viroa. Pääsin äidin luvalla (tottakai ;)) lähtemään Maaritin sekä Kamilen kanssa kohti Tarton kansainvälistä näyttelyä. Mukana oli siis Kauko (Zorrazo Zorongo) avoimessa luokassa, valionarttu Taika (Zorrazo Xaina) sekä juniorluokkaan menevä Chili (Zorrazo Pochahontas).

Laiva matkoilla koirat jäivät autoon. Alussa Kauko piti pientä konserttia, koska oli tällaisessa tilanteessa ekaa kertaa. Mutta paluumatkalla auton luota pois lähtiessä ei kuulunut pihaustakaan :).

Yövyimme hotellissa keskellä Tarton kaupunkia. Oikein hyvä hotelli olikin, koska koiratkin oli tervetulleita. Ja se sijaitsi myös lähellä näyttelypaikkaa, joten sen takia ei ainakaan tarvinnut nousta aikaisin ;).

Paikanpäällä oli 7 perroa; 5 narttua ja 2 urosta. Kaikki koirat oli suomesta tulleita. Toinen uros oli nuortenluokassa. Ennen kehään menoa alkoi kamalasti jännittämään. Jännitys kuitenkin hiipui kehään mennessä, ja poistuikin kun tuomari tuli kopeloimaan Kaukoa. Tuomarin kommentti harjoittelijatuomarille rintakehää tunnustellessa oli hauska: "tässä on rintakehä". Sen jälkeen ympäri ja edestakaisin ja tuomarin pöydän eteen seisomaan. Kehäsihteeri ojensi meille vaaleanpunaisen ja punaisen nauhan. Ja siitä suoraan sitten parasuros kehään, jossa Kauko voitti toisen uroksen, ollen siis PU1. Kotiin viemisiksi tähän asti oli siis SERT, CACIB ja suomessa valioitumisen ansiosta EST MVA!

Nyt jäätiin odottamaan miten nartuissa kävisi. Chili kilpaili jo itseasiassa ennen uroksia, koska kuului junioriluokkaan. Siellä se sai jun-sertin sekä oli rop-juniori. Nuoresta iästään huolimatta tyttö hurmasi tuomarin täysin, ja näin ollen Chili oli parasnarttu 1. Taika jäi valitettavasti avoimenluokan nartun taakse, kolmannelle sijalle, ja näin ollen sai vara-cacibin.

ROP, VSP kehässä kilpailtiin siis kaverusten kesken, Chili "vastaan" Kauko. Chili oli selvästi hurmannut tuomarin, ja näin ollen se oli myös ROP, ja Kauko näin ollen VSP!
Se oli Kaukon ensimmäinen PU1 sijoitus, ja ekaa kertaa kilpailtiin ROP ruusukkeesta.

Reissu oli aivan mieletön, ja itseasiassa oikeastaan yli odotusten. Kiitos kauheasti Maaritille, että otti minut mukaan. Ja kiitos myös Kamilelle kuin myös Maaritille mukavasta seurasta!


Nyt on kaikki Kaukon tämän vuoden näyttelyt käyty, ja taidetaan muutenkin nyt pitää taukoa (joskos sitä jossain vaiheessa innostuis haalimaan sitä KANS MVA titteliä..) Turkkikin lähti koska omistaja ei jaksa kuunnella koko aikaista läähätystä ;). Tämän kerran turkin ajon teemana oli leikata ensin kaikki valkoinen osa pois, hauskan näköinen siitä tulikin ;) :



vielä turkki päällä



ja ruskea pitkä karvainen mölli

SSL:n erikoisnäyttely

Käytiin Kaukon ja Jokun kanssa pyörähtämässä Suomne spanieliliiton erikoisnäyttelyssä Hyvinkäällä. Ja voinpa sanoa ettei tosiaan mikään turha reissu ollut.



Aamulla kello 8.00 koirat ja häkki autoon ja eiku nokka kohti hyvinkäätä. Perillä oltiin jo hyvissä ajoin, vähän ennen klo 9.00. Urosten kehät alkaisivat klo. 10.00. Eikun häkit pystyyn ja odottelemaan. Peenut olivat alkaneet jo klo. 9.00, mutta ne venyivät ja urosten kehät alkoivat n. 20min myöhässä.

Junnujen jälkeen oli Jokun vuoro mennä kehään. Minua hieman jännitti se, että miten Joku reagoi kun tuomari oli koiran päälle kallistuvaa sorttia, mutta ilokseni huomasin seisovan hienosti paikallaan ja antavan tuomarin kopeloida itsensä päästä varpaisiin. Siinä sitten seistiin ja odoteltiin tuomiota, juostiin edes-takas liike ja kehän ympäri, seisotettiin tuomariin eteen ja tämän jälkeen punainen nauha ja arvostelu käteen, toisin sanoen Joku sai EH:n, eli erittäin hyvä, mikä ei kuitenkaan yllä muihin tuloksiin kuten luokkasijoitukseen (tai ainakaan tässä kilpailussa..).



Sitten oli Kaukon vuoro. Aluksi vein yksilöarvosteluun kaverin koiran Neron, joka sai hiensoti ERI:n (erinomainen) jonka jälkeen vaihto Kaukoon ja sen kanssa yksilöarvosteluun. Kaukonkin sai hienosti ERI:n, ja todella hienosti voitti luokkansa. Tällöin ilo oli jo ylimmillään. Mielessä pyöri että voisiko tämä näyttely olla se näyttely jossa me valioidutaan? Yritä siinä sitten olla rauhassa ja odotella että pääsee uudelleen kehään. Paras uros kehään sitten vain ja jännityksellä odottelemaan miten käy. Tuomari valitsi nuortenluokan uroksen, Kaukon ja kaksi valioluokan urosta. Eli nytmeillä olisi mahdollisuus!! Tuomari juoksuttaessa koiria luulin hänen tehneen jo valintansa ja pistäneen nuortenluokan uroksen meidän edelle, mutta ei, me päädyimme Kaukon kanssa PU3 sijalle, saaden sertin ja Suomen muotovalio tittelin!!



Nyt kotona asustelee siis FIN MVA Kauko sekä (toivottavasti) tuleva agitykki Joku ;D.



Joku sai vapautuksen turkistaan ja, voi mitä sieltä alta paljastuikaan. Miehekäs koiran rötikkä.

Kauheasti oli poika kehittynyt viime karvamisen jälkeen. Tässä kuva uudesta nahkiksesta :