Niin se sitten oli että me innostuttiin leirille lähtemään. Päädyin valitsemaan jälki puolen, se jotenkin tuntui sopivammalta Jokulle, joka siis pääsi mukaan.
Leiri oli siis Uuraisilla joka sijaitsee siis Jyväskylän pohjoispuolella. Koirakoita oli yhteensä 28, 2 paikkaa jäi tyhjäksi sairastapauksien vuoksi, mutta melkein täynnä leiri oli kuitenkin. Perjantaina, 6.6. oli leirin aloitus ja luento koiran hajuaistista, jälki- ja hakukokeista sekä tottelevaisuus ja esine ruutuosioista.
Meidät jaettiin ryhmiin, niin että joka ryhmässä oli n. 5 ihmistä. Me oltiin ryhmässä numero 1., me aloitettiin lauantaina heti maastolla, tehtiin pari jälkeä ja katsottiin mitä koirat oli siitä mieltä. Sitten seuraava rasti oli esine ruutua, ja Sunnuntaina viimeisenä oli tottelevaisuusosio.
Aloitettiin siis metsä osuudesta, aamulla oli ollut jo luento ja käytännön katselua metsällä, ja nyt oli vuorossa sitten meidän vuoro jäljestää. Aluksi tehtiin niin että minä otin kiintopisteen metsästä, lähdin kävelemään sitä päin ja matka oli sopivan pitkä pysähdyin, laitoin nameja, ja hypähdin hieman sivunpaan, ja pois jäljeltä. Kun aikaa oli kulunut n. 20 min. laitettiin koira valjaisiin, liina siihen kiinni ja ei kun menoksi kohtaan josta olin itse lähtenyt metsään tarpomaan. Koira sivulle siinä kohdin kun jäljet alkoivat itse matalammalle ja käsi merkki koiralle sinnepäin missä jälki menee ja käsky "Jälki". Joku lähti ihan mukavasti siitä, mutta kun oli jo vähän aikaa nuuskuteltu se tuli mun luokse ja sen olemus kerto että: "voitaisko me leikkii jotain, tää on vähän pitkäveteistä, ei tätä jaksa kauaa". No koira taas sivulle ja käsimerkki ja käsky, taas pari metriä intensiivitsä nuuskintaa ja taas mun luokse kerjäämään leikkimistä.. No tällä tekniikalla päästiin kuitenkin loppuun asti, hitaasti mutta varmasti. Kouluttajan tuomio: makkarajälkeä seuraavaksi.
No toisella kerralla mulla olikin sitten enemmän tehtävää, jokaisen askeleen alle nami, näin taas jonkin matkaa, loppuun namipalkka ja pois jäljeltä, koira autosta ja ei kun taas jäljestämään. No kun namit oli matkassa ei enään ollut mitään ongelmaa. Koira ei nostanut kuin kerran kuononsa maasta, muuten meni kuin mikäkin kokenut jäljestäjä kuono maassa :D.
Esine ruudulla saatiin katsoa miten se sitten jossain vaiheessa tulevaisuutta onnistuu, kun ryhmän kokeneimmat koirakot näyttivät mallia. Kun ne oli nähty, mentiin me noviisit sitten vain hieman harjoittelemaan sitä lelun antoa mammalle. Mutta ei todellakaan mikään huono ja väheksyttävä harjoitus, miten esine ruutu onnistuisikaan, jos se ei tuo sitä omistajalleen takaisin, kun tarkoituksena on että koira itse etsii yksinäisesti esineen rajatulta alueelta ja tuo sen takaisin.
Sunnuntaina oli sitten tottelevaisuutta. Oli taas pitkästä aikaa hauskaa olla Heidin koulutettavana (Heidi piti aikaisemmin sellaista natsiryhmää vesikoirat ry:n torstai tokossa). Jokun kanssa hiottiin sivulle tuloa (tämä on ollut meille vaikeaa, aluksi opetin että tulee edestä, mutta kun ei millään tajunnut sitä sanaa "sivu", vaihdoin sen niin, että nyt se tulee takakautta kiertäen käskystä "sivulle"). Aina välillä se täydellinen asento sitten löytyi.
Toisena juttuna me treenailtiin liikkeestä maahan menoa, se on ollut aika vahva liike meillä, mutta ei ole sitten enää.. Sitä sitten harjoteltiin, Jokulla oli päällä sellainen "viitsin tehdä joka toisen käskyn minkä annat". Joka toinen kerta se jäi seisomaan ja joka toinen kerta se sitten meni sinne maahan asti. Heidi jankkasi tätä liikettä meillä kunnes me saatiin se kaksi oikeaa suoritusta peräkkäin, siinä meni sitten tovi, mutta lopulta se sitten onnistui.
Oikein mukava leiri oli. Hyviä ohjeita ja neuvoja tuli , sitten kun niitä osaisi vielä käyttää oikein.. Koirat tuli todella hyvin toimeen keskenään, iltaisin ne olikin sitten aina vapaana kun omistajat juttelivat toisilleen tulen äärellä.
Iso kiitos leirinjärjestäjille, todella mukavaa oli, ja jos ja kun seuraava leiri järjestetään ollaan varmasti mukana. Kiitos myös Katjalle, että otti meidät autonsa kyytiin, ja kesti meitä koko viikonlopun!
1 kommentti:
Oli todella kiva leiri ja ilo oli kokonaan minun puolellani, että tulitte kyytiin. Harmitti ainoastaan mun hammassärky, muuten ei olisi Neron vikinätkään häirinnyt. Jokuhan oli itse enkeli koko reissun! :) Otan uudelleenkin kyytin, ei huolta.. :)
Lähetä kommentti