Mukana oli siis Kauko, Joku ja Nero sekä Anna hyvänä naulakkona :). Kotoota startattiin puolikymmenen aikaan ja kurvattiin vuosaaren kautta (haettiin Joku) kohti porvoota. Paikan päällä saatiin kirjata tiedot uusiin kilpailukirjoihin, hienot ovatkin :).
Ensimmäisenä kisasin Kaukon kanssa ALO-luokassa. Koko radan ajan Kaukolla oli todella hyvä ja tiivis kontakti minuun, mutta innostusta oli aivan liikaa ja se ilmeni haukkumisena aina väliajoin. Loppu pisteet oli sitten 80p. ja se oli kolmas hyväksytty tulos joka tarkoitti sitä että Kaukokin sai uuden koulutus tunnuksen -> RTK1 ja siirryttiin AVO luokkaan :D.
Seuraavaksi starttasin Neron kanssa. Olin Annale luvannut että hankin nerolle kaksi hyväksyttyä tulosta ja sen viimeisen saa Anna hankkia itse :P. Yhden hyväksytyn tuloksen olen sen kanssa hankkinut, ja toivoin, että tällä kertaa tulisi se toinenkin. Kehän ulkopuolella treenatessa Nero oli aivan innoissaan ja teki vaikka mitä minun kanssa, sain se tosi hyvään vireeseen.
ALO-luokan tuloksia ja kilpailukirjoja jaettaessa tuomari naureskeli kun kävin hakemassa kahden koiran ja sitten vielä kolmannenkin koiran paperit (minnin jonka omistaja joutui liukenemaan paikalta aikaisemmin) :).
Tämän jälkeen alkoi AVO-luokan rataantutustuminen.. OLin aivan varma ettei tästä radasta tulisi mitään: 2 tehtävä oli istu, seiso kierrä koira, Joku kyllä pysyy hyvin paikallaan seisten, mutta toinen asia on saada se seisomaan istumisesta.. ja ei siinä vielä kaikki, neljäs kohta oli hyppy.. ja taas minä ajattelin että tästä se sinkoo toiseen päähän hallia kun se agilityä ja siinä mennään kovaa..
No kun meidän vuoro sitten oli, lähdin ihan hyvillä mielin radalle, siinä mielessä että menee miten menee. 2 kohdassa tuli ongelmia, enne rataa olin tätä harjoitellut, mutta ei se sitten kuitenkaan onnistunut niin hyvin kuin harjoitellessa, vaan jouduin otamaan apuaskeleen seisottaessa, spiraali meni hyvin, Joku piti hyvää kontaktia minuun koko ajan, sitten vuorossa oli jännittävä hyppy.. onnekseni sain huomata että Joku kulki kauniisti samaa matkaa kuin minä ja hyppäsin sievästi 30cm korkean esteen tullen taas vierelleni seuraamaan. JES, loppu rata meni sitten leikiten. Melkein koko radan Joku oli hiljaa, ja se oli jotenkin oudon hiljainen, tuli vierellänni hieman jopa apaattisen oloisesti, ei ollenkaan normaalia Jokua.. Ja minä en sitten viitsinyt sitä kauheasti kehua ettei mene ihan päättömäksi hepuliksi. Riemukseni sain huomata pisteiden tullessa, 90p. että rata oli mennyt loistavasti. Nämä olivat meidän parhaat pisteet ikinä :D. JEE.
Olin todella tyytyväinen kaikkiin koiriin. Kontakti ja työskentely oli todella hyvää. En tiedä vaikuttiko parempi alusta siihen vai mikä, mutta pääasia että niin koirille kuin minullekkin jäi hyvä fiilis :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti