Treeniä

Jeps. Tänään pääsivät molemmat pojat sitten agin pariin. Joku IHAH:n omiin treeneihin ja Kauko treeniringin varaamalla ajalla, Purinan areenalla kummatkin

Jokun kanssa meillä oli teemana takaakiertämiset. Todella hienosti meni. Noin kolmen viikon tauko oli tehnyt selvästi hyvää (sekä hieman pidempi lenkki ennen treenejä..). Kaikki meni hyvin kunhan remmin toinen pää pysyi mukana ja osasi antaa oikeita käskyjä oikeaan aikaan..
Päivän aiheen lomassa saatiin sitten sivummalla tehdä itsekseen kontakti esteitä (puomi, keinu, A-este). Nekin meni todella hyvin, ja saisi jopa hillittyä hieman Jokun menoa puomilla. Kepit meni todella hyvin, niissä ollaan petrattu todella paljon, nyt käsi heiluu vain keppien vieressä, välillä kyllä tuntuu ettei tarttisi, mutta pidetään se nyt kumminkin vielä siinä ;).

Kaukon kanssa päästiin nyt siis aivan ensimmäistä kertaa tutustu maan agilityyn. Kauko oli aivan innoissaan. Otettiin helppoja ja mukavia juttuja. Muutamia esteitä, jo aika tutuksi tullutta putkea, sekä tutustuttiin uusiin: puomiin sekä keppeihin.
Lopussa tehtiin sitten hieman pidempi pätkä (aika haastava näin ekaksi kerraksi.. toruja remmin toiseen päähän..) kolme estettä kaaressa ja putki, mutta hyvin meni :). Pidin rimat matalalla (olisikos 30-40cm.. Joku hyppii siis n. 55-60cm..), ja jos nyt rupean sitten agia Kaukonkin kanssa ihan näin harraste mielessä tekemään, niin ne rimat saakin pysyä siellä alhaalla.

Taidetaan jatkaa tällä systeemillä joka lauantai, pitää katsoa miten tuon Kaukon kanssa tehdään ettei vaan rasitu liikaa, joskus voidaan tehdä sitten sitä tokoakin. Nyt siis jos sama tahti jatkuu niin maanantaina Kaukon kanssa vesikoirat ry:n tokoa, torstaina Jokun kanssa vesikoirat ry:n tokoa, Jokun kanssa lauantaina IHAH:n agia, ja Kaukon kanssa lauantai iltana oma toimista agia/tokoa. Näin on hyvä jatkaa :).

Unta kaaliin

Otan Vesikoira foorumin kuva haasteen vastaan. Tällä kertaa Kauko pääsi yksinään parrasvaloihin..

Ensimmäisenä aiheena uni:

Terveystuloksia..

On ne tulokset olleet jo jonkin aikaa tiedossa, mutta ei sitä tekstiä siitä ole syntynyt. (Kaikki tässä mainittavat tiedot näkyykin nettisivuilla.)

Tulokset oli osaltaan huojentavia, mutta sitten oli niitä huonojakin uutisia.
Kerrottakoon nyt ensin ne huonot. Samalla kertaa otettiin siis lonkka- ja kyynärtutkimukset sekä kilpirauhasarvot. Tämän hetkiset kilppari arvot on ihan ok, mutta mitä tulee TGAA:n, se oli valitettavasti posotiivinen :(. (ja niille jotka ei asiasta tiedä niin positiivisuus tarkoittaa sitä, että Joku voi jossain vaiheessa elämäänsä sairastua kilpirauhasenvajaatoimintaan). Eli tästä lähtien mittaillaan sitten ainakin vuoden välein noita arvoja, että saadaan poika pidettyä kunnossa. Toivotaan, että Joku ei siihen sairastuisi vaan saisi viettää tervettä elämää. Mutta koskaan ei tiedä, joten kaikkeen täytyy varautua.

Mitä lonkkiin tulee luulin niiden olevan paremmat, koska olen kuullut, että moni koira joka pääsee pennuille tyypilliseen sammakkoasentoon, on pääosin A lonkkaisia. Mutta nyt tuli todistettua ettei niin aina ole, vaan ne voivat olla myös C lokkaisia , niinkuin siis Joku on. Ei se toisaalta mikään kauhean suuri pettymys ollut, koska onhan Kaukokin C lonkkainen ja jakselee hyvin. Täytyy pitää poika hoikassa kunnossa niin voidaan huoletta jatkaa agilityn parissa.
Kyynärät oli ihan ok, niissä ei mitään ihmeellistä.

Joka tapauksessa vielä ihan terve poika, ja toivotaan kovasti, että sellaisena pysyy mahdollisimman kauan :).

Keula kohti Viroa

Kaukosta tuli vähän aikaa sitten Suomen muotovalio. Mutta eihän se siihen loppunut, vaan voittoputki jatkui Virossa.

Niimpä 7.11. suuntasimme kohti Viroa. Pääsin äidin luvalla (tottakai ;)) lähtemään Maaritin sekä Kamilen kanssa kohti Tarton kansainvälistä näyttelyä. Mukana oli siis Kauko (Zorrazo Zorongo) avoimessa luokassa, valionarttu Taika (Zorrazo Xaina) sekä juniorluokkaan menevä Chili (Zorrazo Pochahontas).

Laiva matkoilla koirat jäivät autoon. Alussa Kauko piti pientä konserttia, koska oli tällaisessa tilanteessa ekaa kertaa. Mutta paluumatkalla auton luota pois lähtiessä ei kuulunut pihaustakaan :).

Yövyimme hotellissa keskellä Tarton kaupunkia. Oikein hyvä hotelli olikin, koska koiratkin oli tervetulleita. Ja se sijaitsi myös lähellä näyttelypaikkaa, joten sen takia ei ainakaan tarvinnut nousta aikaisin ;).

Paikanpäällä oli 7 perroa; 5 narttua ja 2 urosta. Kaikki koirat oli suomesta tulleita. Toinen uros oli nuortenluokassa. Ennen kehään menoa alkoi kamalasti jännittämään. Jännitys kuitenkin hiipui kehään mennessä, ja poistuikin kun tuomari tuli kopeloimaan Kaukoa. Tuomarin kommentti harjoittelijatuomarille rintakehää tunnustellessa oli hauska: "tässä on rintakehä". Sen jälkeen ympäri ja edestakaisin ja tuomarin pöydän eteen seisomaan. Kehäsihteeri ojensi meille vaaleanpunaisen ja punaisen nauhan. Ja siitä suoraan sitten parasuros kehään, jossa Kauko voitti toisen uroksen, ollen siis PU1. Kotiin viemisiksi tähän asti oli siis SERT, CACIB ja suomessa valioitumisen ansiosta EST MVA!

Nyt jäätiin odottamaan miten nartuissa kävisi. Chili kilpaili jo itseasiassa ennen uroksia, koska kuului junioriluokkaan. Siellä se sai jun-sertin sekä oli rop-juniori. Nuoresta iästään huolimatta tyttö hurmasi tuomarin täysin, ja näin ollen Chili oli parasnarttu 1. Taika jäi valitettavasti avoimenluokan nartun taakse, kolmannelle sijalle, ja näin ollen sai vara-cacibin.

ROP, VSP kehässä kilpailtiin siis kaverusten kesken, Chili "vastaan" Kauko. Chili oli selvästi hurmannut tuomarin, ja näin ollen se oli myös ROP, ja Kauko näin ollen VSP!
Se oli Kaukon ensimmäinen PU1 sijoitus, ja ekaa kertaa kilpailtiin ROP ruusukkeesta.

Reissu oli aivan mieletön, ja itseasiassa oikeastaan yli odotusten. Kiitos kauheasti Maaritille, että otti minut mukaan. Ja kiitos myös Kamilelle kuin myös Maaritille mukavasta seurasta!


Nyt on kaikki Kaukon tämän vuoden näyttelyt käyty, ja taidetaan muutenkin nyt pitää taukoa (joskos sitä jossain vaiheessa innostuis haalimaan sitä KANS MVA titteliä..) Turkkikin lähti koska omistaja ei jaksa kuunnella koko aikaista läähätystä ;). Tämän kerran turkin ajon teemana oli leikata ensin kaikki valkoinen osa pois, hauskan näköinen siitä tulikin ;) :



vielä turkki päällä



ja ruskea pitkä karvainen mölli

SSL:n erikoisnäyttely

Käytiin Kaukon ja Jokun kanssa pyörähtämässä Suomne spanieliliiton erikoisnäyttelyssä Hyvinkäällä. Ja voinpa sanoa ettei tosiaan mikään turha reissu ollut.



Aamulla kello 8.00 koirat ja häkki autoon ja eiku nokka kohti hyvinkäätä. Perillä oltiin jo hyvissä ajoin, vähän ennen klo 9.00. Urosten kehät alkaisivat klo. 10.00. Eikun häkit pystyyn ja odottelemaan. Peenut olivat alkaneet jo klo. 9.00, mutta ne venyivät ja urosten kehät alkoivat n. 20min myöhässä.

Junnujen jälkeen oli Jokun vuoro mennä kehään. Minua hieman jännitti se, että miten Joku reagoi kun tuomari oli koiran päälle kallistuvaa sorttia, mutta ilokseni huomasin seisovan hienosti paikallaan ja antavan tuomarin kopeloida itsensä päästä varpaisiin. Siinä sitten seistiin ja odoteltiin tuomiota, juostiin edes-takas liike ja kehän ympäri, seisotettiin tuomariin eteen ja tämän jälkeen punainen nauha ja arvostelu käteen, toisin sanoen Joku sai EH:n, eli erittäin hyvä, mikä ei kuitenkaan yllä muihin tuloksiin kuten luokkasijoitukseen (tai ainakaan tässä kilpailussa..).



Sitten oli Kaukon vuoro. Aluksi vein yksilöarvosteluun kaverin koiran Neron, joka sai hiensoti ERI:n (erinomainen) jonka jälkeen vaihto Kaukoon ja sen kanssa yksilöarvosteluun. Kaukonkin sai hienosti ERI:n, ja todella hienosti voitti luokkansa. Tällöin ilo oli jo ylimmillään. Mielessä pyöri että voisiko tämä näyttely olla se näyttely jossa me valioidutaan? Yritä siinä sitten olla rauhassa ja odotella että pääsee uudelleen kehään. Paras uros kehään sitten vain ja jännityksellä odottelemaan miten käy. Tuomari valitsi nuortenluokan uroksen, Kaukon ja kaksi valioluokan urosta. Eli nytmeillä olisi mahdollisuus!! Tuomari juoksuttaessa koiria luulin hänen tehneen jo valintansa ja pistäneen nuortenluokan uroksen meidän edelle, mutta ei, me päädyimme Kaukon kanssa PU3 sijalle, saaden sertin ja Suomen muotovalio tittelin!!



Nyt kotona asustelee siis FIN MVA Kauko sekä (toivottavasti) tuleva agitykki Joku ;D.



Joku sai vapautuksen turkistaan ja, voi mitä sieltä alta paljastuikaan. Miehekäs koiran rötikkä.

Kauheasti oli poika kehittynyt viime karvamisen jälkeen. Tässä kuva uudesta nahkiksesta :

Kaukon prosessi etenee

Toisin sanoen Kauko pääsi "uusinta" kerralle hierojalle. Olimme hierojan kanssa sopineet että n. kuukauden päästä edellisestä kerrasta oisi hyvä tulla uudelleen, joten teimme työtä käskettyä ja kävimme hierojalla 15.10.

Tuomio oli hyvä. Selkä ja oikeastaan koko runko oli hyvässä kunnossa, eli siinä samassa jamassa mihin hän oli sen hieronutkin, eli ei ollut mennyt hunompaan kuntoon :D. Tutkailun jälkeen Kauko sai taas nauttia hieronnasta.

Ollaan kyllä kotona koko perhe huomattu miten tuo hierominen on siihen vaikuttanut. Nykyään selkä todellakin suorempi ja oikeastaan jopa tuntuu jämerämmältä. Ja mikä uusinta on se, että Kauko on ruvennut kunnolla venyttelemään takajalkojaan, jota ei siis ole tehnyt todella pitkiin aikoihin. Ja mikä parasta, jopa isäni oli sitä mieltä, että hieronta on auttanut Kaukoa, ja se on jo jotain!
Mietittiin vielä, että josko vielä kerran n. kuukauden kuluttua mentäisiin siellä käymään (siis tästä keskusteltiin myös hierojan kanssa + perheen), jotta saadaan Kauko oikein hyvään kuntoon, ja ettei prosessi jää vain kesken.

Ja eikun taas jumppatuokioita vetämään!

agiliitelyä

Jokun kanssa päästiin jatkamaan agilityä. Ollaan nyt ryhmässä jatko1 jossa jo tehdään ihan monen esteen ratoja. Talvikaudeksi päästiin halliin (Purina halli), ja kausi kestää loka-huhtikuun ajan.

Heti ekoissa treeneillä (18.10) tehtiinkin sitten jo ihan ihan hyvän pituinen rata, kymmenen estettä. Tehtiin valssi harjoituksia (ei siis oikeasti tansittu valssia, vaan se on yksi ohjaustekniikan käsite), ja niitähän sitten oli. Ne meni meiltä todella hyvin, niihin olen ylpeä, mutta se mihin en ollut tyytyväinen oli meidän keppien meno.. Jokua kiinnosti vain mitä siellä toisessa kädessä on, eikä siis keskittynyt pujottelemaan.. Mutta pistin sen uuden pelottavan paikan piikkiin.

Rata tehtiin kahdessa erässä (esteet 1-6, ja 7-10). Ja kun nämä osuudet käyty läpi, tehtiin koko rata. Tässä vielä rata piirros (vasemman puoleinen rata):



Ja eilen (23.10.) tehtiin sitten toinen rata (oikean puoleinen kuvassa) joka oli tutulla ulkokentällä kontulassa. kaikki meni hyvin kunnes tultiin pöydän kohdalle (este 6), pysyi kyllä pöydällä mutta lähti siitä sitten suoraan pinkomaan omille teille. ja eikun uudestaan kunnes onnistui. Tämäkin rata tehtiin osiassa. (esteet 1-3, 4-6, ja 6-9) ja lopuksi yhdistettynä. Tälläkertaa kepit meni _todella_ hyvin :).
Tästä on hyvä jatkaa, huomenna taas treenit hallilla ja innolla odotetaan :D.

ilopillerinpyörittäjä Tanja..

Hullu perhe mikä hullu perhe, mihinkä siitä pääsisi.. Eikös se lausahdus menekkin niin että "jos ottaa kolmannen koiran niin se on ihan sama sen jälkeen että montako niitä on..."

Tosiaan perheeseen saapui meitä väliaikaisesti ilostuttamaan hoitonarttu Tanja.. Poikettiin hieman perroista ja otettiinkin hoiviin irlanninvesispanieli. Tanja on tällä hetkellä 10vk ikäinen tyten tyllerö.

Muutama kuvanen :) :


Hieman hullunkurinen asento :D

tyttö viimeviikolla


ja tällä viikolla

Me osataan jo noudun perustat ;) (ainaski melkeen ;) )

Kauko at masseuse

Käytiin sitten Kaukon kanssa "lunastamassa" voittamamme BIS6 palkinto, eli tunnin koirahieronta. Tarkoitus oli mennä sinne jo viime viikolla, mutta juututtiin sitten ruuhkiin ja saatiin onneksi vaihdettua aika tämän viikon maanantaiksi, jolloin siis suuntasimme kohti Kirkkonummea, kohti tuntematonta...

PÄikan päällä:
Aluksi vähän tutustuttiin, ja juteltiin miten Kauko voi ja jne. Onko sattunut mitään, taikka mikä syy tulla juuri nyt (aikaa olisi siis ollut aina 19.12.asti). Sanottiin sitten, että välillä, nyt lähipäivinä saanut sellaisia ns. kipukohtauksia, että vingahtanut ja hamuillut peräpäätään ja eikä nousu/hypi vasten, ja jos hyppää niin vinkaisee ja heti takaisin maan tasolle.

Sitten Kaukoa tutkittiin, kävi sen päästä peräpäähän läpi, ja tämän jälkeen "diagnosoi" mitä sieltä löytyi. (tämä siis ihan semmoinen mitä itse muistan siitä keskustelusta, ei siis mitään oikeasti kirjallista saatu..) Todella selkeästi ja hyvin selitti ja näytti omalla kehollaan mitä tarkoitti. Kaukolla oli kuulemma koko oikea puoli n. 0.5-1.5 cm edempänä kuin vasen puoli (siis katsoi tämän luiden perusteella) eli oli tavallaan koko koira ihan vinkkelissä. Sanoi myös että aika lailla niskat jumissa, ei oikein anna nostaa oikeata etutassua (muuta kuin ihan väkisin) ja oikea takatassukaan ei noussut niin ylös kuin vasen. Selässä näkyi pientä skolioosia.

Tutkiskelun jälkeen alettiinkin sitten "hommiin" eli hieromaan. Kauko kyljelleen ja eikuin sormet liikkumaan. Todella rauhallista ja asinatuntevan näköistä työskentelyä oli. Hieroi pääasiassa takapäätä, päätä ja niskaa, eli ongelma alueita. Kauko piippasi koko prosessin ajan, ja meinasi aina välillä nousta ylöskin, eli lattialla istuskeli hierojan lisäksi myös minä, ja välillä jopa äitikin.. Mutta loppua kohden homma muuttui aina helpommaksi.

Kun hieromiset loppui, tarkisti hän vielä että miten auttoi, eli oliko jumit saatu pois niin että luut olisivat suht samoilla kohilla, ja jo näin yhdellä kerralla huomasi että oli suurta apua. Paikat oli siis kutakuinkin paikoillaan.

Saatiin mukaan vielä muutama jumppaohjekin mukaan ja n. viikon "sairasloma", eli ei mitään riekkumisia, vaan rauhallista oleskelua ja pieniä ulkoiluja. Sovittinpa vielä, että mentäisiin ens kuussa uudestaan käymään ns. kontrollissa.

Oli kyllä todella hyvä että mentiin, ei kaduta ollenkaan, päin vastoin, uudestaan vaan :D. Ajateltiin jopa, että vietäisiin Jokukin, koska on niin nuori ja treenataan agia sun muuta. Mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan :D.

Nyt Kauko voi hyvin, hyppii jo vastenkin.. (mikä nyt ei välttämättä oo niin hyvä, mutta tarkoittaa että on jo paremmassa kunnnossa :D.)

Takaisin arkeen.

Niin vaan se kesä vierähti. Huomenna alkaa koulu, ja muutenki kaikki samat rutiinit päsevät vauhtiin.

Päästiin jokun kanssa jatkamaan agiliitoa I-HAH:ssa :D. ollaan nyt alkeisjatko 1 ryhmässä. Lisenssi, kurssi ja jäsen maksu maksettu, ja eikun tortaina taas treenaamaan :). Tavoitteena olisi, että jossain vaiheessa pääsisi kisailemaan, mutta nyt syksyllä ei ole vielä sen aika, vielä harjoitellaan.

Tuli tuossa jokunen päivä sitten käytyä ihastelemassa tutun koiran pentuja. Siellä oli enää kaksi jäljellä, joista toinen jää sinne ja toinen lähtee kohti Kuopiota. On 6 viikkoiset perro vauvat vaan niiin ihania. Lähellä oli ettei toinen pennuista kadonnut mysteerisesti ;D.
Muutama kuvanen kuolattavaksi:







Tänä syksunä on sitten hieman enemmän noita näyttelyitä, tulossa, Kouvola, Valkeakoski, Porvoo sekä ehkä lisäksi vielä ainakin Spanieliliiton päänäyttely ja kenties Voittaja 08.

heinäkuun päivittelyä..

Niin se aika vaan vieräht että heinäkuu meni multa ihan ohi. Päivittelyä en saanut aikaan, vaikka asiaa oisi kyllä löytynyt.

Kaukolla oli hieno match show putki, hakunilan mätäsrissä se oli hienosti BIS 6, ja palkinnoksi saatiin aika koirahierojalle! (tämä hierojalle meno on ollut jo jonkin aikaa harkinnassa, mutta tämä palkinto helpotti elämää :D). Kävimme myös sitten seuraavana sunnuntaina samaisessa paikassa, toisen järjestön mätsärissä, sielläkin Kauko oli hienosti PUN4. Joku oli myös mukana, sai molempina kertoina punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut, käyttäytyi kuitenkin kuin unelma, ja jaksoi aina viimeiseen asti.

Ehdimme käväistä Lammin ryhmänäyttelyssä. Perroja oli paikalla 4 kappaleta, tuos yleisesti oli 3 x Eh ja yksi HYL. Tiukka tuomari siis. Ihan tyytyväinen olen tuloksiin, koska tiedossa oli että tuomari on tiukka, mutta eihän sitä voi uskoa ennenkuin sen on itse kokenut ;). Arvostelut löytyy täältä.

Roturace 2008

Lähettiin Kaukon ja Jokun, sekä Annan ja Neron kanssa kohti Hyvinkään vinttikoirarataa, kyyditsijänä toimi äitini. Lähtö kotoota 7.00 aikaan, tarkoituksena treffata muut joukkueen Vesirokko jäsenet; Ronja ja Jade (koiria siis ;D). Tarkotuksena tehdä asut valmiiksi (kiitos kaunis Katjalle asusteiden hankkimisesta!). Ja hienot tulikin :D :

Vesikoiria oli koolla toinenkin joukkue, vesiliirto jokukkue koostui myös neljästä koirasta: Poppi, Arwi, Böna ja Vanu. Tuttuja kaikki vesikoirat foorumilta :D.

Kauko oli siis mukana, mutta vain varakoirana, ei sitä olis tarvinnu ollenkaan, mutta pääsipä sekin pois kotoa koirien ilmoille :D. Joku juoksi, ja juoksikin lujaa, se sai joukkueen parhaimman ajan 7,99 s., Ronja 8,21 s., Nero 8,23 s. ja Jade (katsojien viihdyttäjä) ;D 16,29 s.

Oli eritttäin mukava päivä, ja varmasti mennään ens vuonna uudestaan!

Tässä kuvaset Nerosta ja Jokusta, äiti toimi kuvaajana ja otti pojista kuvat minun kameralla ja tytöistä kuvat Ronjan omistajan kameralla, joten tytöistä ei juoksukuvia ole, mutta niitä löytyy täältä.

Nero
sekä Joku

PK-leiri Uuraisilla 6.-8.6.

Niin se sitten oli että me innostuttiin leirille lähtemään. Päädyin valitsemaan jälki puolen, se jotenkin tuntui sopivammalta Jokulle, joka siis pääsi mukaan.

Leiri oli siis Uuraisilla joka sijaitsee siis Jyväskylän pohjoispuolella. Koirakoita oli yhteensä 28, 2 paikkaa jäi tyhjäksi sairastapauksien vuoksi, mutta melkein täynnä leiri oli kuitenkin. Perjantaina, 6.6. oli leirin aloitus ja luento koiran hajuaistista, jälki- ja hakukokeista sekä tottelevaisuus ja esine ruutuosioista.

Meidät jaettiin ryhmiin, niin että joka ryhmässä oli n. 5 ihmistä. Me oltiin ryhmässä numero 1., me aloitettiin lauantaina heti maastolla, tehtiin pari jälkeä ja katsottiin mitä koirat oli siitä mieltä. Sitten seuraava rasti oli esine ruutua, ja Sunnuntaina viimeisenä oli tottelevaisuusosio.

Aloitettiin siis metsä osuudesta, aamulla oli ollut jo luento ja käytännön katselua metsällä, ja nyt oli vuorossa sitten meidän vuoro jäljestää. Aluksi tehtiin niin että minä otin kiintopisteen metsästä, lähdin kävelemään sitä päin ja matka oli sopivan pitkä pysähdyin, laitoin nameja, ja hypähdin hieman sivunpaan, ja pois jäljeltä. Kun aikaa oli kulunut n. 20 min. laitettiin koira valjaisiin, liina siihen kiinni ja ei kun menoksi kohtaan josta olin itse lähtenyt metsään tarpomaan. Koira sivulle siinä kohdin kun jäljet alkoivat itse matalammalle ja käsi merkki koiralle sinnepäin missä jälki menee ja käsky "Jälki". Joku lähti ihan mukavasti siitä, mutta kun oli jo vähän aikaa nuuskuteltu se tuli mun luokse ja sen olemus kerto että: "voitaisko me leikkii jotain, tää on vähän pitkäveteistä, ei tätä jaksa kauaa". No koira taas sivulle ja käsimerkki ja käsky, taas pari metriä intensiivitsä nuuskintaa ja taas mun luokse kerjäämään leikkimistä.. No tällä tekniikalla päästiin kuitenkin loppuun asti, hitaasti mutta varmasti. Kouluttajan tuomio: makkarajälkeä seuraavaksi.
No toisella kerralla mulla olikin sitten enemmän tehtävää, jokaisen askeleen alle nami, näin taas jonkin matkaa, loppuun namipalkka ja pois jäljeltä, koira autosta ja ei kun taas jäljestämään. No kun namit oli matkassa ei enään ollut mitään ongelmaa. Koira ei nostanut kuin kerran kuononsa maasta, muuten meni kuin mikäkin kokenut jäljestäjä kuono maassa :D.

Esine ruudulla saatiin katsoa miten se sitten jossain vaiheessa tulevaisuutta onnistuu, kun ryhmän kokeneimmat koirakot näyttivät mallia. Kun ne oli nähty, mentiin me noviisit sitten vain hieman harjoittelemaan sitä lelun antoa mammalle. Mutta ei todellakaan mikään huono ja väheksyttävä harjoitus, miten esine ruutu onnistuisikaan, jos se ei tuo sitä omistajalleen takaisin, kun tarkoituksena on että koira itse etsii yksinäisesti esineen rajatulta alueelta ja tuo sen takaisin.

Sunnuntaina oli sitten tottelevaisuutta. Oli taas pitkästä aikaa hauskaa olla Heidin koulutettavana (Heidi piti aikaisemmin sellaista natsiryhmää vesikoirat ry:n torstai tokossa). Jokun kanssa hiottiin sivulle tuloa (tämä on ollut meille vaikeaa, aluksi opetin että tulee edestä, mutta kun ei millään tajunnut sitä sanaa "sivu", vaihdoin sen niin, että nyt se tulee takakautta kiertäen käskystä "sivulle"). Aina välillä se täydellinen asento sitten löytyi.
Toisena juttuna me treenailtiin liikkeestä maahan menoa, se on ollut aika vahva liike meillä, mutta ei ole sitten enää.. Sitä sitten harjoteltiin, Jokulla oli päällä sellainen "viitsin tehdä joka toisen käskyn minkä annat". Joka toinen kerta se jäi seisomaan ja joka toinen kerta se sitten meni sinne maahan asti. Heidi jankkasi tätä liikettä meillä kunnes me saatiin se kaksi oikeaa suoritusta peräkkäin, siinä meni sitten tovi, mutta lopulta se sitten onnistui.

Oikein mukava leiri oli. Hyviä ohjeita ja neuvoja tuli , sitten kun niitä osaisi vielä käyttää oikein.. Koirat tuli todella hyvin toimeen keskenään, iltaisin ne olikin sitten aina vapaana kun omistajat juttelivat toisilleen tulen äärellä.

Iso kiitos leirinjärjestäjille, todella mukavaa oli, ja jos ja kun seuraava leiri järjestetään ollaan varmasti mukana. Kiitos myös Katjalle, että otti meidät autonsa kyytiin, ja kesti meitä koko viikonlopun!

Lohja 10.5.

Ilmoitin Kaukon pienestä päähänpistosta sitten luonnetestiin joka on Lohjalla 10.5.08.
Aikaisemmin ei ole kauheasti tullut ajatelleeksi että veisi sen testiin, mutta toisaalta kun tapahtuma oli Vesikoirat ry:n järjestämä (josta pieni jäsenyys alennus), Kauko jo reilu 4v, eli hyvässä iässä, niin miksi ei?!

Tietenkin meidän tuurilla me oltiin Kaukon kanssa ekoina heti klo. 9.00. Toisaalta ihan hyvä että päästiin sitten ajoissa pois muihin puuhiin. Testipaikalla piti olla puoli tuntia ennen oma vuoroa. Joten 8.30. me kökötimme testipaikalla ilmottautumassa että oillaan paikalla.

Tuomareina toimivat Jorma Piiroinen ja Pirjo Ojala-Laine.

Testi alkoi tasan klo.9.00.
Aluksi tervehdittiin tuomaria (meillä siis Pirjo Ojala-Lainetta), Kauko oli sitä mieltä että siellä oli kaikkea muuta kiinnostavampaa kuin se tuomari, ei siis mitenkään aristanut, vaan muutenvaan ei kiinnostanut. Lopuksi kuitenkin kutsujen jälkeen Kauko antoi hänen raapsutella takapäätään..
Seuraavaksi oli leikkimisen vuoro. Tuomari haki lelun ja yritti leikittää Kaukoa, se ei oikein tajunnut mistä oli kyse ja vain pällisteli tapahtuvaa. Tuomari haki toisen lelun, mutta ei sekään ollut kiva. Sitten tuomari anoi minun innostaa Kaukon veto leikkiin. Se onnistui todellisen yrittämisen jälkeen ihan hyvin, sitten vaihdettiin lennossa lelun pitäjää minusta tuomariin. Kauko oli hieman hämillään mutta leikki kuitenkin ihan hyvin myös hänen kanssa.

Seuraavaksi tämän "helpon osion" jälkeen oli vuorossa pelottava kelkka. Minä menin seisomaan köyden viereen katse kelkkaan päin, Kauko pitkällä remmillä. Pulkka lähti liikkeelle ja Kauko totesi että se on aivan kamala juttu, se haukkui ja pakeni remmin toiseenpäähän. Sitä pelotti niin paljon, että kun pana oli sittenkin liian löysä, se pääsi pannasta läpi ja karkuun, se ei kuitenkaan lähtenyt ihan hirveän kauas vaan jäis kauemmas katsomaan mitä minä teen (minulla katse edelleen pulkkaan). Tuomari antoi luvan jatkaa niin että Kauko olo vapaa, ja pulkka lähti taas uhkaamaan minua. Lopulta oli niin että pulkka oli minussa ihan kiinni, minä itse kyykyssä ja puhelin pulkalle, ja samalla kutsuin myös Kaukoa katsoman mikä se on.

Saatiin lainaan paikalta panta, koska kun se kerran jo pääsi pannasta läpi, lähtisi se toisenkin kerran. Seuraavaksi otin Kaukon lyhyemmälle remmille, lähdimme kävelemään kohti auton keulaa, sen takaa hyppäsi tuomari raipan kanssa ja käski meitä pysähtymään. Hän uhkasi meitä, Kauko puolusti minua haukkumalla ja oli kai siellä välissä murinaakin. Tuomari heitti raipan pois ja Kauko rauhottui ja antoi tuomarin koskea itseensä. koira jäi tuomarille minä kävelin takaisin paikkaan josta lähdettiin, ja kun tuomari antoi luvan sain kutsua Kaukon takasin.

Vuorossa oli ylös hyppäävä haalari sekä alas pyörivä tynnyri. Ensin mentiin kierros jossa ensin lensi haalari, ja sen jälkeen meidän perän lähti tynnyri vyörymään (tynnyrin sisässä oli kiviä joka aiheutti kamalaa kolinaa. Kun tämä kierros oli menty, mentiin kierros uudestaan ilman että mitään kauheaa tapahtuisi, haalaria ei pelätty mutta ei myöskään tutkittu, ja tynnyri ohikulkiessa hieman nuuhkaistiin.

Meidät ohjattiin pimeäseen huoneeseen, koira jäi tuomarille huoneen ovelle, minut istutettiin nurkkaan, ja pimeäseen huoneeseen päästettiin Kauko valloilleen. Kauko meni ainaskin, valehtelematta, kymmenen kertaa edes takaisin minun edestäni, se ei käyttänyt hajuaistian ollenkaan vaan ravasi vain kuulo ja näkö aistillaan. Lopulta kun minä löydyin oli kaikki taas kunnossa.

Heti kun päästiin kauheasta pimeästä, joutui koira jäämään kiinni seinään. Minä poistuin näkökentältä. Tuomari lähti taas koiraa päin raippa kädessä, en nähnyt (luonnollisesti..) mitä siellä tapahtui, mutta haukkumista kuului ainakin.

Tilanteen viimeinen vaihe, laukaisut. lähdettiin kävelemään eteenpäin, koira pitkässä remmissä. Kävellessä kuului ensimmäinen laukaus jonka jälkeen Kauko säpsähti ja hyppäsi mua päin hakien turvaa. käveltiin siis kokoajan. Sitten käsky pysähtyä ja uusi laukaus.

Tuomarit menivät pohtimaan tulosta ja tulokseksi tuli:

Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus ++ Laukauskokematon
Loppupisteet + 144

Olen ihan tyytyväinen tulokseen, tietenkin näin jälkikäteen ajattelee, että olisi itse voinut tehdä jotain toisin, mutta tulosta ei voi muutta ja sillä hyvä :D.

tulipahan pitkä teksti...

Viikonloppu lenkkeilyä

Eilen, lauantaina, liityimme Kaukon ja Jokun kanssa vesikoirien yhteisille leikkitreffeille. Jokun kanssa on niissä monet kerrat kläyty, mutta Kaukon jääräpäisyyden vuoksi olen jättänyt sen aina kotiin. Mutta nyt koska porukkaa ei ihan hirveästi ollut ilmottautunut mukaan, päätin ottaa Kaukonkin mukaan. Mukana lenkillä oli Ronja, Remu, Devi, Robin, Pablo, Nero, Joku ja Kauko.
Jokun hoiperteli m issä sattui muiden mukana, ja Kaukon kanssa harjoiteltiin muiden koirein kanssa olemista, nartut kun kaikki menevät, mutta kun urokset tuppaavat olemaan meidän heikko lenkki.. Hyvin meni kaikki, Kaukokin käyttäytyi nätisti, mitä nyt piti sitä Pabloa tarkkailla ettei vaan se yritä vallalle. Loppu lenkistä Kauko löysi rakkautensa, ei suinkaan joukon ainoa narttu, vaan seuran pienin uros Robin, ja ihastumiseen edesauttoi se että Robin on juuri karvattu, ja näin oolen haisee uudelta.

Jos taas joskus on pieni ryhmä niinkuin nyt, niin voi tuon Kaukonkin ottaa, josko senkin voisi sitten joskus laskea irti muitten sekaan kirmailemaan.

Tänään, sunnuntaina lähdettiin sitten perheen, ja Kaukon ja Jokun voimin päivälenkille, koska on niin ihana ilma. Päädyttiin sitten kävelemään meren rantaan ja pojat pääsivät "heittämään talviturkkinsa" pois. Vesi oli vielä melko kylmää, mutta se ei poikia haitannut. Heti kun meri alkoi näkyä kulman takaa alkoi Jokulla hirveä veto veteen, se on kyllä todellinen vesikoira..
Kaukokin tykkää sillointällöin uiskennella, mutta se on sitä mieltä, että Joku saa hoitaa sen kepin hakemisen sieltä syvältä, ja keppi vaihtaa omistajaa kun se rantautuu kahlattavaan syvyyteen..
Loppu vaiheessa, heittelin kiviä matalalle, ja Joku uudesta harrastuksesta, sukeltamisesta, innostuneen yritti löytää kivet pohjasta.
Kun vesi lämpenee niin että sinne voi itsekin mennä, voidaan jokun kanssa harjoitella sukellusta uidessa :D.

Vaikka pojat pääsivät molempina päivänä juoksemaan, ja tänään uimaan, ei ne siltikään väsy, vaan kotiin tultaessa käydän aina vielä pienet painit..

Agilityn salat aukeaa

Jess! me ollaan nyt Jokun kanssa päästy harrastamaan agiliitoa :)! Pääsimme Itä-Helsingin Agilityharrastajat ry:n alkeiskurssille, kurssiin kuuluu 1 teoria tunti ja 10 kertaa käytännön harjoittelua.
Tieto on ollut hallussa jo kolmisen viikkoa mutta jotenkin se tieto siirtyy tänne kovin hitaasti.. Nyt on takana jo teoria osuus, ja kaksi käytännön harjoittelua. Meillä on mennyt ihan mukavasti, kaikki esteet on menty oikealla lailla läpi, yli tai ali, hieman vaikeutta tuotti mutkaputki, mutta kyllä siitäkin sitten selvittiin. Hauskaa on ollut ja niin on tarkoituskin olla! Puomi ja muuri on vielä kokeilematta, mutta muuten kaikki esteet on kokeiltu ja tähän mennessä hyvin suoritettu :).

Alkeiskurssin jälkeen voi sitten hakea I-HAH:n jäseneksi, ja se on aikomuksena, jos nyt Joku tästä innostuu (ainaskin tähän mennessä ei ole ollut mitään ongelmaa tässä asiassa) mahdottomasti. Minua aiknaskin kiinnostaisi tähdätä aina kilpailuihin asti :).

Aina odotellaan torstaita, että pääsisi taas agikentälle.

uinnin huumaa

Jokun kanssa on nyt jo kaksi kertaa tullut käytyä Hyvinkään koirauimalassa. Molemmilla kerroilla Joku olisi mielellään jäänyt uiskentelemaan koko loppupäiväksi.
Ekalla kerralla altaaseen menoa kokeiltiin liivien kanssa, koska aikaisemmin ei oltu missään vastaavassa paikassa käyty. Parin liivi+opastaja uinnin jälkeen ei koiraa meinannut vedestä saada pois. Kunhan lelu lensi veteen ei muuta tarvittu. Loppuajasta kun kaikki ensikertailaiset oli opastettu uimaan, saimme uittajalta vielä pienet sukellus harjoitukset kanssa.

Ensimmäisellä kerralla koiria oli vähemmän kuin tarkoitus, mutta se ei menoa haitannut, aluksi tarkoitus oli mennä ryhmissä, mutta loppujenlopuksi kaikki tulivat toistensa kanssa toimeen ja sieltä altaastahan ne kaikki paikalla olleet pöörröt löytyivät samaan aikaan :D.
Kuvia 8.3.


välillä oli pakko pitää kiinni, että muutkin pääsisivät uimaan..

rannalta ohjauskin toimi joten kuten..

Koiria oli huimat 19 mukana. Tällöinkin tarkoitus oli ryhmitellä, mutta kun ei ollut mitään kinaa kenellääkään kenenkään kanssa, uiskenneltiin taas melkein koko porukan voimin :D.

kuvia 6.4.

vastaavia loikkia tuli muiltakin pörröiltä..

Joku harjoittamassa sukellus taitojaan
vaikka kuva saattaa antaa vaikutelman siitä että hukutan koiraani, muuta ihan vapaaehtoisesti se sinne lelun perään meni :D

Kummankin uinti kerran jälkeen on oltu rättipoikkiväsyneitä :D. Odotan jo innolla että päästään ihan mereen uimaan!

Trimmausta koko kevät

Trimmeri on "laulanut koko" kevään. Alku keväästä Patu sai uuden luukin. Heti kun Joku oli käynyt viimeisen kevään näyttelynsä sai sekin uuden trimmin. Ja kun kerran trimmailu oli aloitettu, ei sitä voinut lopettaakkaan: Kauko pääsi koneen hampaitten väliin, ja eihän sitä vanhustakaan voinut olla trimmaamatta :D. Kaikki pojat ovat saaneet tehdä tuttavuutta herra trimmerin kanssa, etteivät vain tuntisi itseään "syrjityksi" :DD.
Ja eihän sitä omiin koiriin voinut lopettaa. Trimmeri lauloi myös treffikavereiden Taikan ja Poppin turkeissa.

Tässä pitää ruveta tosissaan miettimään koirasalongin avaamista ;D.

Joku ajeltiin 16.3. heti tampereen näyttelyn jälkeen, johan sitä turkkia oli kateltu vuoden päivät.
Joku käyttäytyi hienosti trimmatessa, viime vuoden katastrofaaliseen ajeluun verrattuna.

Tässä lähtökohta:

oli pakko tehdä topöhäntäinen por.ves. :D

mitä mahtaa otsiksen takaa löytyä?

sekä lopputulos:


Kaukon turkki ajeltiin 4.4., sitä ei vaan kertakaikkisesti jaksettu ja päädyttiin nuti Kaukoon :DD. Oikein veikeä limousine Kauko sieltä muhvi turkin takaa löytyikin..

ennen:

sekä lopputuloksena nostetulla perällä varustettu limousine:

Poppikaan ei säästynyt kuvauksilta:

Poppi the big head

sekä suloinen lopputulos:

Kauko tokossa

28.2.08
Heissun,
tällä kertaa kun Joku oli päässyt Tammisaareen hoitoon, päätin ottaa Kaukon tokoon, tämän kertaisen aiheen: näyttelyt, takia. Hienosti Kauko osasi käyttäytyä, mitä nyt muutama kerta piti joillekkin uroksille sanoa että minä oon kingi.. Kaukokin sai harjoitella olemalla Annan näytettävä, kun mamma toimitsi "näyttelyiden tuomarina". Hyvä mieli jäi, ja kun Kaukon purinoista huolimatta se totteli kuuliaisesti :D.

Takaisin arkeen..

Näin "hieman" pidennetyn loman jälkeen voi taas kirjoitella kuulumisia. Omistaja oli paennut kauhukakaroita pakoon Saksan maalle. Loman tarkoituksena oli hankkia auto saksasta ja ajaa autolla takasin reittiä saksa-tanska-ruotsi-suomi. Loman oli tarkoitus kestää meidän lasten hiihtoloma viikon ajan, mutta koska sitä autoa ei saanut niin helposti kuin luultiin, "jouduttiin" ottamaan muutama ylimääräinen loma päivä..

Matka aloitettiin Stuttgartista, sinne siis lennettiin. Siellä pari yötä ja sieltä junalla Frankfurttiin jossa oltiin yksi yö. sieltä junalla Kölnin kautta Aachheniin (joka on saksan ja belgian rajalle. Siellä meni viikon loppu että saatiin auto. Maanantaina auto alle ja sieltä Hannoveriin yöksi jonka jälkeen ajettiin koko matka aina Hannoverista Tukholmaan asti (lähdettiin Hannoverista tiistaina ja oltiin Tukholmassa keskiviikkona n. klo 3.00..).

Matkalta tuli otettua monen monta kuvaa (välillä piti vähän tyhjennellä kameraa tieto koneelle..), tässä nyt muutama otos..


tässä se mitä mentiin hakemaan


stuttgartin hotellihuoneen näkymä oikealle..


..ja vasemmalle


Tässä muutama kuva kirkoista.. niitä kun siellä riittää








Kuvia Aachenin paikallisesta eläinpuistosta













Koirat jäivät kotiin isosiskoni hoiviin, ja lopputulos oli että hän sanoi ettei enää koskaan aijo hoitaa niitä ja haluaisi viedä Kaukon piikille :DD. Tämä siitä että Kauko tunnetusti tekee protesti jätöksiä sisälle, ja kun se on tottunut käymään useasti ulkona (minä vien aamulla, koulun jälkeen ja illalla, vanhemmat päästävät ulos ennen kuin lähtevät ja kun tulevat kotiin ja aina jossain siinä välilläkin..) ja kun se yht äkkiä vaihtui n. 3 kertaan niin läjiä löytyi aina muutama.. Sekä
koska Kauko on niin mamma mamma minulle, niin sekin sitten vaikutti oireiluun (oksentelikin kuulemma jonakin yönä..). Kaikki meni muuten ihan hyvin :D.
Pojat nukkuivat joka yö sängyssä Mecen (=isosisko) kyljessä :DD.

Koska Mece ei voinut jäädä opiskelujen takia tähän ylimäärä päiviksi hoitamaan, jaettiin koirat puoliki: Patu ja Joku Mecen mukaan Tammisaareen ja Kauko ja Timi jäi kotiin Annan hoiviin.

Kotiin kun tultiin oli Kauko haljeta onnesta. Se pyöri koko sen ajan kun tavarat lastattiin sisälle meidän jaloissa pöristen ja pyöriskellen lelu suussa..
Jälleen näkemis tsembaleiden takia Kaukolla on nyt ääni käheänä.
Kaukoa ei siis oikeasti piikille viety vaan tyytyväisenä makaa tuossa vieressä kun mamma tuli takaisin (joka kurja sekin ryntäsi heti konelle..).

Nyt siis huomenna takaisn kouluun, ja jo tänä iltana pääsee tuttuja perro ihmisiä moikkamaan tuttuihin torstai toko treeneihin
Tulipahan romaani aikaseksi..